Viime päivinä on keskusteltu vilkkaasti suomalaisten Facebookin käytöstä. Alkuviikolla uutisoitiin laajasti, miten jopa 300 000 suomalaista olisi poistunut palvelusta viime kevään jälkeen. Mekin kirjoitimme aiheesta eilen. Koska julkisuudessa on esiintynyt paljon eri tavalla kerättyä tietoa käyttäjämääristä, me päätimme kysyä suoraan Facebookilta. Facebook on listattu pörssiyhtiö, joten jo sijoittajasuhteiden takia tämä tieto palvelun käyttäjämääristä on julkista.
Näiden lukujen valossa vaikuttaisi siltä, että uutinen suomalaisten joukkopaosta Facebookista näyttäisi olevan pitkälti ankka.
Aiheen ympärillä käydyissä keskusteluissa moni nosti esille sen, että kuukausitason aktiivisuus ei paljoa kerro käyttäjien todellisesta aktiivisuudesta. Siksi kysyimme lukuja Facebookin päivittäisestä käytöstä. Kuten aiemminkin on monesti todettu, palveluiden itse ilmoittamiin lukuihin kannattaa suhtautua aina tietyllä kriittisyydellä. Toisaalta lähtökohtaisesti näiden tietojen pitäisi olla luotettavia, koska pörssiyhtiöitä sitovat arvopaperimarkkinalain mukaiset tiukat tiedonantovelvoitteet: sijoittajia tai mainostajia ei saa johtaa tietoisesti harhaan.
Facebook raportoi käyttäjämääriä kvartaaleittain. Viimeisin luku, mediassakin laajalti esille nostettu 2,8 miljoonaa, on viime kvartaalin päätteeksi laskettu kuukausittain aktiivisten käyttäjien määrä. Päivittäin aktiivisia Facebook-käyttäjiä Suomessa on 2,3 miljoonaa.
Mobiilisti Facebookia käyttää valtaosa: Kuukausittain aktiivisista 2,6 miljoonaa ja päivittäin aktiivisista 2,1 miljoonaa.
Suomessa käytön aktiivisuus on pysynyt ennallaan
Kuukausittain aktiivisten käyttäjien määrässä ei ole vuoteen tapahtunut merkittäviä muutoksia – voidaankin todeta käyttäjämäärän kasvun pysähtyneen. Tämä on ymmärrettävää, koska Suomen markkina on Facebookin käytön suhteen kypsä. Spekulaatio Facebookin käyttäjämäärien laskusta liittyi erityisesti Facebookin mainosten kohdennustyökalun ilmoittaman potentiaalisen kattavuuden heilahteluun. Facebookin oma data päivittäisestä käytöstä ei kuitenkaan anna mitään viitteitä siitä, että käyttäjämäärä olisi kasvanut tai laskenut viimeisen vuoden aikana. Näyttää siis siltä, että joukkopako Facebookista ei ole käynnissä.
Näitä lukuja voi verrata myös kansainvälisiin lukuihin. Viime kvartaalin päätteeksi globaalisti sekä kuukausittain että päivittäin aktiivisten käyttäjien määrä kasvoi. Sen sijaan Euroopan tasolla nämä luvut putosivat ensimmäistä kertaa Facebookin historian aikana. Päivittäin aktiivisia käyttäjiä oli Euroopassa 279 miljoonaa, kun vuoden ensimmäisellä kvartaalilla heitä oli 282 miljoonaa. Kuukausittain aktiivisten määrä taas oli pudonnut Euroopan tasolla miljoonalla käyttäjällä; 377 miljoonasta 376 miljoonaan. Näihin lukuihin peilaten väitetty 300 000 käyttäjän pudotus Suomessa ei vaikuta uskottavalta. Miksi Facebook ei kertoisi laskusta Suomen luvuissa, jos Euroopan luvuissa käyttäjämäärien putoaminen kuitenkin näkyy?
MAU ja DAU – aktiivisuuden mittaaminen kuukausi- ja päivätasolla
Vaikka päivittäin tai kuukausittain aktiivisten käyttäjien määrä ei ole pudonnut, on kanavan käyttöä silti voitu vähentää eli palvelussa päivittäin vietetty aika on ehkä vähentynyt. Kuten verkkokeskusteluissa on monestikin todettu, kyselyissä ihmiset välillä kertovat yhtä ja toimivat toisella tapaa. Moni meistä on niin rutinoitunut Facebookin käyttäjä, ettei käytön lopettaminen kokonaan ole välttämättä helppoa. Toisaalta osa käyttäjistä varmasti on lopettanutkin käytön, mutta heidän tilalleen on tällöin tullut jatkuvasti myös lisää käyttäjiä.
Kuukausittain aktiivisten käyttäjien (Monthly active users, MAU) määrällä mitataan usein niin sosiaalisen median palveluiden kuin muidenkin mobiilisovellusten käyttäjämääriä. Luku kertoo kuukauden aikana palvelua käyttäneiden uniikkien käyttäjien määrän. Päivittäin aktiivisten käyttäjien (Daily active users, DAU) määrällä taas mitataan vastaavissa palveluissa käyttäjien päivittäistä aktiivisuutta.
Miksi käyttäjämääristä keskustellaan?
Sosiaalisen median kanavien käyttäjämäärien kehitys kertoo Facebookin suosiosta ja sen merkityksestä markkinoinnin ja viestinnän kanavavalikoimassa. Kaikki kanavat eivät ole julkaisseet kovin tarkkoja lukuja käyttäjämääristä, jolloin vertailu toimijoiden antaman oman datan perusteella on haastavaa ja vertailuissa joudutaan usein käyttämään kyselyistä saatua dataa. Toivottavasti käyttäjämäärien mediassa saama julkinen huomio loisi painetta eri toimijoiden keskuudessa ja saisi ne toimittamaan vertailukelpoisia lukuja. Alalla tarvittaisiin yhtenäisempiä käytäntöjä ja läpinäkyvyyttä. Esimerkiksi kuukausittaisten ja päivittäisten käyttäjämäärien, sisältöjen kattavuuksien ja videoiden näyttökertojen mittaamista olisi hyvä kehittää.
