LM Someco logo

Sosiaalinen media Suomessa 2017

HUOM! Tämä artikkeli on vuodelta 2017. Tuoreemmat luvut sosiaalisen median käytöstä löydät artikkelistamme: Sosiaalinen media Suomessa: Selkeää kasvua vuonna 2020!

Tilastokeskus tekee vuosittain Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksen, jonka yhteydessä tutkitaan internetin ja muun muassa yhteisöpalvelujen käytön aktiivisuutta Suomessa. Kuten olen tehnyt viime vuosien ajan, lähdin taas kaivelemaan lukuja tutkimuksesta ja selvittämään sosiaalisen median käytön kehitystä. Sosiaalinen media Suomessa 2017 näyttää voivan yhä oikein hyvin!

Sosiaalinen media Suomessa 2017

Sosiaalisen median palveluiden eli yhteisöpalvelujen käytön osalta Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksessa selvitetään, moniko on käyttänyt yhteisöpalveluja viimeisen kolmen kuukauden aikana. Tutkimuksen mukaan viime vuodesta tuttu kasvusuhdanne jatkuu, ja tänä vuonna yhteisöpalvelujen käyttö onkin kasvanut kaikissa ikäluokissa. Viime vuonna 16-24 -vuotiaiden keskuudessa nähtiin pientä pudotusta, mutta nyt tuokin suuntaus on kääntynyt taas kasvuun. Viisikymppisissä on noustu jo 64 prosenttiin, kuusikymppisissä 44 prosenttiin ja seitsemänkymppisistäkin jo joka neljäs (26 %) käyttää yhteispalveluja. Alta näet keräämämme vertailun viideltä viimeiseltä vuodelta. Eri ikäluokissa yhteisöpalvelujen käytön kasvu näyttää jatkuvan tasaisella tahdilla ja kaikista 16–89-vuotiaista suomalaisista jo 60 prosenttia on lähtenyt mukaan viestimään yhteisöpalveluissa.

 width=

Tutkimuksessa kysyttiin tällä kertaa myös yleisen yhteisöpalvelujen seuraamisen lisäksi, kuinka moni seuraa ammattiin liittyvää yhteisöpalvelua, kuten LinkedIniä. Kaikista suomalaisista ammatillisia yhteisöpalveluita hyödyntää 17 prosenttia eli hieman alle miljoona suomalaista. Eri ikäryhmiä tarkemmin tarkasteltaessa 16–24-vuotiaista ammatillisissa kanavissa on 12 prosenttia, 25–34-vuotiaista 28 prosenttia, 35–44-vuotiaista 36 prosenttia, 45–54-vuotiaista 22 prosenttia, 55–64-vuotiaista 12 prosenttia.

Älypuhelin on suomalaisista 77 prosentilla käytössä ja se on suosituin laite internetin käyttöön.

Tutkimuksessa kysyttiin, moniko oli nähnyt sosiaalisessa mediassa vihamielisiä viestejä, joilla hyökätään ihmisryhmiä tai henkilöitä vastaan. Kuten arvata saattaa, tämä luku oli noussut varsin korkeaksi – jopa 39 % suomalaisista oli törmännyt vihamielisiin tai hyökkääviin viesteihin.

Pikaviestipalvelut, verkossa ostaminen ja blogit kasvussa

Pikaviestipalveluiden, kuten WhatsAppin, käyttö älypuhelimella kasvaa yhä – viime vuonna käyttäjiä oli jo 56 prosenttia suomalaisista ja vuoden 2017 aikana on noustu 63 prosenttiin. Aktiivisimpia ovat nuoret, sillä 16–24-vuotiaista jopa 97 prosenttia kertoo käyttävänsä pikaviestipalveluita. On hyvä huomata, että myös yli puolet 55–64-vuotiaista on jo mukana pikaviestipalveluista, eli voidaan väittää niiden käytön yleistyneen todella nopeasti viime vuosien aikana. Nämä tekstiviestittelyä korvaavat palvelut ovat saaneet arjestamme jo todella suuren jalansijan.

Verkossa ostosten tekeminen kasvaa jatkuvasti. 52 % suomalaisista oli ostanut tai tilannut verkon kautta viimeisen kolmen kuukauden aikana. Etenkin verkkokaupoille ja niiden markkinoijille tämä on hyvä uutinen, sillä kaupankäynti verkossa houkuttelee mukaan koko ajan useampia. Tätä kehitystä peilaten on mielenkiintoista pohtia Facebookin tulevaa roolia verkon kaupankäynnin alustana, sillä Facebookiinhan kehitellään jatkuvasti uusia kaupankäynnin mahdollisuuksia.

Blogeja suomalaisista lukee jopa 42 prosenttia – miehistä vain 36 prosenttia ja naisista jopa 49 prosenttia. Myös blogien seuraaminen on kasvanut viime vuodesta – tarkalleen neljä prosenttiyksikköä, sillä viime vuonna niitä seurasi 38 prosenttia suomalaisista. Blogeja tosin kirjoittaa vain kaksi prosenttia suomalaisista. Bloggaamisessa aktiivisimpia ovat 25–34-vuotiaat, joista viisi prosenttia kirjoittaa omaa blogiaan.

On kiinnostavaa huomata, että keskustelufoorumeille kirjoittelee suomalaisista vain kahdeksan prosenttia. Suhteutettuna yhteisöpalvelujen käyttömääriin, keskustelufoorumit ovat siis jääneet huomattavasti pienempään rooliin.

Poliittisen päätöksenteon seuraaminen sosiaalisessa mediassa

Tutkimuksessa kysyttiin tällä kertaa myös poliittisen päätöksenteon seuraamisesta sosiaalisessa mediassa. Tutkimuksen mukaan 22 prosenttia 16–89-vuotiaista suomalaisista seurasi poliittista päätöksentekoa yhteisöpalveluissa. Facebookia tähän käytti 20 prosenttia eli noin miljoona suomalaista ja Twitteriä käytti kahdeksan prosenttia suomalaisista eli noin 440 000 suomalaista. Erityisesti 25–34-vuotiaiden keskuudessa poliittisen päätöksenteon seuraaminen sosiaalisessa mediassa oli yleistä, sillä jopa 42 prosenttia kolmikymppisistä seurasi poliittista päätöksentekoa jossain yhteisöpalvelussa.

Yritykset sosiaalisessa mediassa 2017

Tilastokeskus julkaisi tänä vuonna lisäski Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tutkimuksen, josta selviää, että jo 63 prosenttia suomalaisista yrityksistä käyttää sosiaalista mediaa, ja tämä lukumäärä on kasvanut neljässä vuodessa 25 prosenttiyksiköllä.

Yli kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä sosiaalista mediaa hyödyntää 61 prosenttia ja blogeja 17 prosenttia. Näiden mahdollisuuksien hyödyntämisessä on kuitenkin selkeitä toimialakohtaisia eroja. Informaation ja viestinnän toimialalla 90 prosenttia hyödyntää sosiaalista mediaa, vähittäiskaupasta 84 prosenttia ja majoitus- ja ravitsemustoimialasta 82 prosenttia. Vähiten sosiaalista mediaa hyödynnetään rakentamisen (41 prosenttia), kuljetuksen ja varastoinnin (45 prosenttia) ja teollisuuden (51 prosenttia) toimialalla. Tukkukaupasta 70 prosenttia, ammatillisesta, tieteellisestä ja teknisestä toiminnasta 66 prosenttia ja hallinto- ja tukipalveluista 62 prosenttia hyödyntää sosiaalista mediaa. Blogeja taas hyödynnetään eniten informaation ja viestinnän toimialalla (66 prosenttia). Ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan alalla 44 prosenttia yrityksistä julkaisee blogiartikkeleita. Rakentamisen alalla vain kaksi prosenttia yrityksistä, ja kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla kuusi prosenttia hyödyntää blogeja.

 width=

Kovin monessa tapauksessa sosiaalinen media nähdään yhä vain markkinoinnin ja viestinnän kanavina. Tilastokeskuksen tutkimus paljastaakin, että varsin harvat yritykset tähän mennessä hyödyntävät kanaviaan muuhun kuin markkinointiin tai viestintään. Tutkimuksen mukaan sosiaalista mediaa hyödyntävistä yrityksistä 89 prosenttia hyödyntää sosiaalista mediaa yrityksen imagon kehittämiseen tai tuotteiden markkinointiin, kun taas asiakkaiden mielipiteiden, arviointien tai kysymysten vastaanottoon ja niihin vastaamiseen kanavia käyttää 58 prosenttia yrityksistä Suomessa. Rekrytointiin yhteisöpalveluja hyödyntää jo 53 prosenttia sosiaalista mediaa hyödyntävistä yrityksistä.

Kun taas puhutaan asiakkaiden osallistamisesta tuotteiden tai palveluiden kehittämiseen tai innovointiin, alle kolmasosa yhteisöpalveluihin lähteneistä yrityksistä on alkanut hyödyntää sosiaalisen median tuomia mahdollisuuksia. Liikekumppaneiden tai muiden organisaatioiden kanssa tehtävään yhteistyöhön kanavia hyödyntää 38 prosenttia yrityksistä ja näkemysten, mielipiteiden tai tiedon jakamiseen yrityksen sisällä kanavia hyödyntää vasta 37 prosenttia suomalaisista yrityksistä.

Tutkimus myös kertoo, että 20 prosenttia suomalaisista yrityksistä on saanut kauppaa omilta verkkosivuiltaan. Tässä pisimmällä on tukkukaupan toimiala, jolla 39 prosenttia yrityksistä saa kauppaa verkkosivuiltaan, kun taas rakentamisen toimialalla vasta 10 prosenttia yrityksistä saa verkkokauppaa sivustoltaan. Tähän trendiin myös yhteisöpalvelut ovat lähdössä mukaan ja seuraavassa paneudunkin Facebookin kehitysnäkymiin. Yhtenä isona osa-alueena tässä tulevaisuudessa on kaupankäynti verkossa.

Katsaus: Sosiaalinen media Suomessa 2020

Miltä näyttää sosiaalinen media Suomessa vuonna 2020? Kokosimme visuaalisen tietopaketin sosiaalisen median kanavien nykytilasta ja kanavissa toteutettavasta sisältömarkkinoinnista Suomessa. Saat pureskeltavaksesi paljon tuoretta dataa ja sekä Team LM Somecon että muiden alan asiantuntijoiden näkemystä eri teemoihin liittyen. Lataa vuoden 2020 katsaus!

Artikkeli päivitetty 4.12.2017.

Voit tutustua koko Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimukseen täällä.

Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tutkimuksen löydät täältä.

Lähteet:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu]. ISSN=2341-8699. 13 2017, Liitetaulukko 26. Yhteisöpalvelujen käyttö 2017, %-osuus väestöstä . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2017].

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tietotekniikan käyttö yrityksissä [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-2957. 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 4.12.2017]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/icte/2017/icte_2017_2017-11-30_tie_001_fi.html

Uusimmat blogikirjoitukset aiheesta