Someco

Sosiaalisen median ja älypuhelinten käyttö Suomessa vuonna 2015

#SomenHermolla

Sosiaalisen median ja älypuhelinten käyttö Suomessa vuonna 2015

alypuhelin kadessaTilastokeskus julkaisi viime torstaina 26.11. taas vuosittaisen väestön tieto- ja viestintätekniikan käytön tilaston. Olemme käyttäneet erityisesti tätä Tilastokeskuksen tilastoa suomalaista yhteisöpalvelujen käytön kenttää kuvatessamme, koska saamme tietoa meiltä paikallisesti. Yhteisöpalvelujen käyttö on noussut viime vuodesta parilla prosentilla eli 58 prosenttiin 16–74 -vuotiaiden käyttäjien keskuudessa ja älypuhelinten käyttö on kasvanut taas kuusi prosenttia, eli jo 75 prosenttia 16–74 -vuotiaista suomalaisista käyttää älypuhelinta.

 
 
 
 
 

Yhteisöpalvelujen käyttö

yhteisopalvelujenkaytto_2015

Yhteisöpalvelujen suosio kasvaa siis Suomessa yhä. Tutkimuksen mukaan 58 prosenttia 16–74 -vuotiaista oli seurannut yhteisöpalveluja viimeisten kolmen kuukauden aikana ja kasvua on ollut selkeästi kaikissa ikäryhmissä, paitsi nuorissa ja nelikymppisissä. Kuusikymppisilläkin sosiaalisen median käyttö on kasvanut jo 35 prosenttiin eli yli joka kolmas kuusikymppinen käyttää sosiaalista mediaa. Yhteisöpalveluksi määritellään tässä tutkimuksessa sellaiset palvelut, joihin rekisteröidytään omalla nimellä, joten esimerkiksi perinteisiä keskustelupalstoja ei tässä huomioida.

Yhteisöpalvelujen käytöstä on saatiin myös tarkempia lukuja: viikottain yhteisöpalveluja käyttää 54 prosenttia 16-74-vuotiaista suomalaisista ja päivittäin jopa 47 prosenttia. Lisäksi 24 prosenttia suomalaisista kirjautuu yhtisöpalveluihin useita kertoja päivässä tai on jatkuvasti palveluissa kirjautuneena sisälle. Nuoret ovat tässäkin suhteessa aktiivisimpia – jopa 53 prosenttia 16-24-vuotiaista kertoo kirjautuvansa monta kertaa päivässä tai olevansa jatkuvasti kirjautuneena sosiaalisen median palveluihin.

Pikaviestipalvelujen käyttö

Tässä tutkimuksessa älypuhelinten pikaviestipalvelut, kuten WhatsApp, on eritelty yhteisöpalveluista erikseen. Itsekin olen pohtinut, voidaanko WhatsApp ja Telegram lukea yhteisöpalveluiksi vai miten niitä kuuluisi kategorisoida. Tässä tutkimuksessa pikaviestipalveluksi määritellään palvelu, jossa voi lähettää viestejä yhdelle tai useammalle palvelun käyttäjälle tai useasta käyttäjästä muodostetulle ryhmälle. Jo 53 prosenttia 16-74-vuotiaista on käyttänyt internetissä pikaviestipalvelua älypuhelimella, mutta nuorilla pikaviestipalvelujen käyttö on jo todella yleistä: 16-24 –vuotiaista pikaviestipalveluja käyttää jopa 95 prosenttia. Tutkimuksen yhteenvedossakin todetaan, että nuorten on esitetty siirtyneen yhteisöpalveluista pikaviestipalveluihin, joissa on paljon samanlaisia yhteisöllisiä piirteitä. Tämän tutkimuksen tuloksista ei voi päätellä, että muiden yhteisöpalvelujen käyttö olisi vähentynyt samalla kun pikaviestipalveluihin on lähdetty, sillä yhteisöpalvelujen käyttäjien osuus 16–24-vuotiaista ei ole kääntynyt laskuun. Moni meistä lukeekin pikaviestipalvelut jopa samaan kategoriaan yhteisöpalvelujen kanssa – onhan esimerkiksi WhatsApp Facebookin omistama palvelu nykyisin.

Tilasto älypuhelinten käytöstä

alypuhelinten_kaytto_2015

Toinen tieto- ja viestintätekniikan tutkimuksen luvuista, joita olen seurannut mielenkiinnolla, eli älypuhelinten käyttö, on kasvanut kuudella prosentilla. Suomalaisista 16–74 -vuotiaista jo 75 prosentilla kulkee netti jatkuvasti mukana puhelimessa. Tänä vuonna on tutkittu myös 75-89 –vuotiaiden älypuhelinten käyttöä ja heistäkin jo kymmenisen prosenttia käyttää älypuhelimia – näin olle kaikista 16-84-vuotiaista jo 69 prosentilla on jo omassa käytössään älypuhelin. Tässä tutkimuksessa älypuhelimeksi lasketaan matkapuhelimet, joissa on vähintään 3G-internetyhteys, qwerty-kirjainnäppäimistö ja hyötysovellusten latausmahdollisuus. Nykyään lähes kaikki (96 %) käytössä olevista älypuhelimista ovat kosketusnäytöllisiä.

Sosiaalisen median käyttö siirtyy yhä suuremmissa määrin älypuhelimiin. Älypuhelimella viimeisen kolmen kuukauden aikana yhteisöpalveluja onkin tutkimuksen mukaan käyttänyt 50 % 16-74-vuotiaista. Älypuhelimilla käytetään huomattavasti yleisemmin yhteisöpalveluja kuin tabletilla, sillä tabletin kautta somea tutkimuksen mukaan käyttää vain 25 prosenttia.

Nämä luvut ovat siinä mielessä huomattavia, että älypuhelinten käyttö ja mobiilin kasvu on yksi tärkein tekijä myös yhteisöpalvelujen käytön ja kommunikoinnin murroksessa. Vielä vuonna 2012 älypuhelinten käyttäjistä vain runsas 60 prosenttia käytti älypuhelimella internetiä, mutta vuonna 2015 näin toimi jo 90 prosenttia älypuhelinten haltijoista. Entistä useammat meistä siis viestivät läheisilleen ja tutuilleen juuri tällä hetkellä tapahtuvista asioista helposti älypuhelinten avulla. Näin totumme aivan uudenlaiseen toimintatapaan, joka hiljalleen alkaa myös yleistyä työnkuviimme: viestinnälliseen tapaan toimia, tapaan kertoa jatkuvasti oman työmme sisällöistä ja tuloksista.

Yhteenveto

Yhteisöpalvelujen käyttö kasvaa suomalaisten keskuudessa edelleen, mutta vielä voimakkaammin kasvaa älypuhelinten käyttö. Mobiili muuttaa kommunikointiamme jatkuvasti: siirrymme pikaviestipalveluihin, kuten WhatsApp ja yhteisöpalvelut kuten Facebook, Instagram ja Twitter ovat koko ajan taskussa mukanamme ja totumme näin viestimään entistä aktiivisemmin kaikesta ympärillämme tapahtuvasta.

Muutoksen suunta on selkeä – sosiaalisesta mediasta ja sen palveluista tulee hiljalleen valtavirtaa, joten on tärkeää nähdä yhteisöpalvelut isona osana yritysten markkinointiviestintää. Silloin kyse ei ole pelkästään Facebook-sivun tai Twitter-tilin ylläpidosta, vaan viestinnällisen toimintatavan haltuunotosta läpi organisaation. Tulemmekin jatkossa näkemään yhä useampia organisaatioita rakentamassa työntekijälähettilyysohjelmiaan, jotta verkossa läsnä oltaisiin entistä laajemmalla rintamalla eikä ainoastaan viestinnän voimin yrityksen logon takana.

Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-8699. 2015, Liitetaulukko 24. Yhteisöpalveluiden käyttö iän, toiminnan, koulutusasteen, asuinpaikan kaupunkimaisuuden ja sukupuolen mukaan 2015, %-osuus väestöstä . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 2.12.2015].

02.12.2015