Someco
Pian viisi vuotta elettyä elämää Twitterissä

Pian viisi vuotta elettyä elämää Twitterissä

pauliina_makelaKun Pauliina Mäkelä rekisteröityi yhteisöpalvelu Twitteriin lähes viisi vuotta sitten, ei ensivaikutelma luvannut rakkautta ensisilmäyksellä. Kärsivällinen tutustumistahti kuitenkin kannatti, sillä ensimmäiseksi Twitter-kuningattareksi tituleeratun Mäkelän elämä muuttui palvelun myötä pysyvästi. Mistä Suomi-Twitter sai alkunsa ja mikä palvelussa kiehtoo?

Mäkelä ajautui somen pauloihin vuonna 2005 odottaessaan lasta: verkon äitiyttä käsittelevät vertaispalstat opettivat uudenlaisen yhteisöllisyyden säännöille. Twitter sai kuitenkin vielä odottaa itseään, sillä Mäkelä uskaltautui kokeilemaan palvelua ensi kerran vuoden 2009 maaliskuussa niin ikään verkossa tavatun ystävänsä Sanna Brauerin yllyttämänä.

– Vaikka työkalu oli aluksi todella outo, niin vähitellen siihen pääsi sisälle, Mäkelä muistelee ensimmäisiä kosketuksiaan Twitteriin.

Uuden palvelun haltuunotto ei tosiaan sujunut yhdessä yössä, ja tätä viestiä Mäkelä vie nyt kouluttajana edelleen eteenpäin. Alkukankeuteen ja kryptisyyteen ei kannata turhautua.

– Viiden kuukauden aikana oppi aina vähitellen lisää silloisessa englanninkielisessä ympäristössä, Mäkelä sanoo.

Hetkinen, englannin kielellä? Nykyisen, tutun ja turvallisen sekä jatkuvasti kasvavan Suomi-Twitterin sijaan vuonna 2009 suurin osa keskusteluista käytiin englanniksi. Tämä varmasti vaikutti osaltaan myös siihen, että palvelun tutuksi tuleminen ja siihen juurtuminen ottivat hyvän tovin aikaa.

– Käytin erikseen risuaitaa #Finnish, kun twiittasin suomeksi, jotta muut ymmärsivät, että nyt puhutaan suomea. #Finnish on varmasti ensimmäisiä aihetunnisteita, joita olen hyödyntänyt, Mäkelä kertoo.

Lehtiartikkelin kunniaksi kohotettu malja kokosi suomalaiset livertäjät yhteen

Tätä aihetunnistetta Mäkelä ehtikin käyttää useiden kuukausien ajan, ennen kuin suomenkielinen Twitter otti ensimmäisen tukevan jalansijan.

– Suomi-Twitter syntyi seuraavan vuoden tammikuussa, kun Kristiina Pääkkönen antoi Savon Sanomille Cocktailkutsut taskussa -nimisen haastattelun. Laittaessaan sen jakoon 14. tammikuuta Pääkkönen käytti ensin #kippis-tunnistetta, jonka jälkeen keskustelu soljui myös uuden #taskubileet-tunnisteen ympärille. Yhtäkkiä aiheesta keskusteli neljäkymmentä aktiivista suomalaista Twitterin käyttäjää, Mäkelä valaisee.

Aika oli otollinen sosiaalisen median ja uudentyyppisten yhteisöjen esiinmarssille, sillä #kippis ja siitä kasvanut Suomi-Twitter ei ollut samaisen kuukauden ainoa pöhinä.

– Facebookissa syntyi Ystäväyrittäjät eli Friendtrepreneur-yhteisö ja SomeTime-tapahtuma sai alkunsa. Sopivalla hetkellä kaikki tapahtui yhtä aikaa ja moni idea nytkähti eteenpäin, hän kertoo.

Pelkän puhumisen sijaan myös tehtiin, minkä Mäkeläkin muistaa edelleen hyvin: hän nimittäin nimeää ensimmäiset SomeTime-tapahtuman järjestämistä käsittelevät twiitit oman tähänastisen Twitter-uransa mieleenpainuvimmiksi muistoiksi.

Kieli käyttökulttuurin muutosten keskiössä

Muutamien satojen aktiivisten suomalaisten Twitter-käyttäjien määrä on parissa vuodessa lähtenyt kasvuun. Toni Nummelan Suomi-Twitter-tilastoinnin mukaan Twitteristä löytyy tällä hetkellä reilusti yli toista sataa tuhatta suomalaista livertäjää, mutta luonnollisesti kaikki näistä eivät käytä palvelua säännöllisesti.

Käyttäjämäärien lisäksi palvelu on muuttunut vuosien varrella melkoisesti. Mäkelä kuvailee kehityskulkua moninaiseksi, mutta 140 merkin rajoite nostaa taas kielikysymyksen isoksi vedenjakajaksi.

– Ensin käytettiin pelkkää englantia suomenkielisten twiittien lisääntyessä vähitellen. Nyt on itsestään selvää twiitata suomeksi, mutta aina näin ei ole ollut, Mäkelä perustelee.

Kun suomenkielisiä twiittejä ei tarvinnut enää eritellä omalla aihetunnisteellaan, jäi tilaa muulle.

– Vuonna 2010 perustimme yhdessä muiden aktiivisten twiittaajien kanssa Suomen hashtag-kirjaston, josta löytyy yli 400 aihetunnistetta. Aihetunnisteiden käyttö on lisääntynyt ja monipuolistunut, Mäkelä luonnehtii.

Toki viidessä vuodessa myös Twitter on kehittynyt selkeämmäksi ja helppokäyttöisemmäksi. Nykyään Twitterin käyttäjä voi keskittää huomionsa kikkailujen sijaan itse kuninkaaseen – sisältöön.

– Aikaisemmin retwiittaukset eli uudelleentwiittaukset tehtiin käsin, mutta nykyään voi painaa myös uudelleentwiittaa-nappia, joka uudelleentwiittaa valitun twiitin puolestasi. Myös valokuvat piti ennen lisätä erillisellä sovelluksella. Nykyään kuvien esikatseluversiot näkyvät Twitter-virrassa automaattisesti, Mäkelä huomauttaa.

Taskussa kulkeva verkosto tukena yrittäjän arjessa

Uutisten seuraamisen lisäksi Twitter tarjoaa huikean alustan niin markkinointiin, itsensä kehittämiseen, verkostoitumiseen ja vaikkapa työn etsintään. Mäkelälle mieluisinta Twitterin käytössä ovat toiset ihmiset.

– Vaikka verkostoa pidetään ehkä vähän erikoisena sanana, on verkostoituminen ehdottomasti Twitterin kaltaisten palveluiden suola. Ne mahdollistavat ihmisten tavoittamisen oman kielialueen lisäksi myös ympäri maailmaa. Sosiaalisen median eri kanavien kautta olen laskenut oman verkostoni kooksi noin kymmenentuhatta henkilöä, enkä välttämättä olisi tavannut näitä ihmisiä ilman sosiaalista mediaa, hän perustelee.

Yhteisöllisten palveluiden verkostot ovat muuttaneet Mäkelän elämää enemmän kuin osasi vuonna 2005 kuvitella, sillä sosiaalinen media on nivoutunut hänen tekemiinsä isoihin päätöksiin. Esimerkiksi Twitterissä luodut kontaktit ovat toisinaan kantaneet muhkeaa hedelmää.

– Sosiaalinen media on myös mahdollistanut oman yrityksen perustamisen. Olen sukuni ensimmäinen yrittäjä enkä saa siihen liittyvää tukea lähipiiriltäni, joten yrittäjyyteen liittyvät tukiverkostoni olen luonut verkon avulla, Mäkelä muistuttaa.

Lähes viisi vuotta Twitterissä on ollut mielenkiintoinen seikkailu, joka jatkuu edelleen. Loppujen lopuksi livertäjät ovat niin Suomessa kuin maailmalla raivanneet tilaa uudenlaisen julkisen tilan ja ajatustenvaihdon puolesta.

– Vakavasti ottaen Twitter on pohjimmiltaan vaikuttamisen väline, joka herättää mielenkiintoisia kysymyksiä esimerkiksi siitä, miten demokratiaa synnytetään maailmaan tai miten yksikin ihminen voi aiheuttaa muutoksen. Ne ovat isoja asioita, Mäkelä painottaa.

17.12.2013