Someco

Parhaat palat: Clever Content Conference 2018

#Insight

Parhaat palat: Clever Content Conference 2018

AI tulee ja tekee meidänkin duunit. Dokumentoimaton sisältöstrategia on yhtä tyhjän kanssa. Toimialoittain on mahdollista löytää toimivan sisällön trendejä. Viimeistään nyt on aika viedä organisaatiosi Youtube-kanava seuraavalle tasolle. Siinä seminaaripoiminnat pikakelauksella, mutta jatka toki lukemista!

Meille somecolaisille uusi tuttavuus sisältöseminaarien saralla oli Kööpenhaminassa järjestetty Clever Content Conference 2018. Seminaari pidettiin nyt ensimmäistä kertaa englanniksi, mikä houkutteli vertaamaan meille tuttuun Super Content Marketing -tapahtumaan (viime vuoden poiminnat täältä). Reissasimme Kristiina Salon kanssa Tanskaan ja kasasimme neljä tärkeintä teemaa seminaarista – osa vanhoja tuttuja, joista ei voi liiaksi muistuttaa.

AI ja sisältömarkkinointi

Myönnetään – AI on asia, jonka mieluusti sysäisimme syrjään silloin kun puhutaan luovista sisällöistä. Tai sisällöistä ylipäänsä. Ehkä aihetta on kuitenkin parempi alkaa jo tutkia, ennen kuin AI tulee ja yllättää sisältöväen housut nilkoissa. Pam Didner (@pamdidner) oli otsikoinut puheensa “Humans vs. Machines: Is Content Marketing Doomed?”. Lopputulema oli ehkä vähemmän raflaava; sisältöihmisiä tullaan toki tarvitsemaan jatkossakin, mutta työtehtävät voivat näyttää hyvinkin erilaiselta. Selvää on, että meidän markkinointi- ja viestintäosaajien on pystyttävä uudistamaan (teknisiä) taitojamme  – ehkä myös asenteitamme – entistä nopeammin.

Mutta milloin? Se jäi eniten kaivelemaan. Miten nopea tämä muutos tulee olemaan? Se, että Washington Post julkaisi viime vuonna 850 robotin kirjoittamaa artikkelia kertoo jo jotain siitä, millaisen mullistuksen edessä olemme. Ja tiesitkö, että esimerkiksi Nutella on AI:n avulla onnistunut luomaan seitsemän miljoonaa uniikkia pakkausta Italian-markkinalle. Voi vain miettiä, kuinka paljon manuaalista ihmistyötä tämä olisi vaatinut. Vaikka suomenkieli tulee pitämään meidät koneälyn tuottamien sisältöjen tavoittamattomissa vielä hetken, on täälläkin hyvä havahtua AI:n mahdollisuuksiin.

Dokumentoitu sisältöstrategia ja sen hyödyt

Meillä Somecolla on jo jonkin aikaan ollut fiilis, että sisältömarkkinointi polkee paikallaan. Tiedetään teoriassa mitä pitäisi tehdä, mutta ei tehdä siltikään. Sama ongelma taitaa vaivata tanskalaisia. Uunituoreen tutkimuksen (tanskankielisen raportin voi ladata täältä) mukaan vain 23 prosentilla tanskalaisyrityksistä on dokumentoitu sisältöstrategia, ja 43 prosenttia kertoo, että sisältöstrategia kyllä löytyy, mutta kuka sitä dokumentointia kaipaa (IMO, jos sitä ei ole dokumentoitu, se EI ole strategia). Luultavasti luvut eivät Suomessa ole juuri kummoisemmat.

Samassa tutkimuksessa todettiin, että ne joilla dokumentoitu strategia on, menestyvät sisältötyössään selkeästi muita paremmin. Nämä yritykset ovat myös parempia mittaamaan sisältömarkkinoinnin ROI:ta, ja näissä yrityksissä myynnin ja markkinoinnin yhteistyö on toimivampaa. Hyvin samansuuntaisia asioita me havaitsemme asiakkaidemme keskuudessa.

Toimivan sisällön resepti?

Klassikkokysymys, johon yritti vuorostaan vastata LinkedInin Jaime Pham. Kuten arvata saattaa – ei sellaista reseptiä olekaan (vaikkakin hyviä aineksia tarjoilee blogikirjoituksessaan Mikko Vieri). Toimialoittain voi kuitenkin löytää trendejä. LinkedIn-dataan pohjautuen teknologia-alalla uppoavat sisällöt, joiden teemat liittyvät disruptioon. Sen sijaan opastavat sisällöt eivät sytytä teknologiaväkeä, kun taas markkinointialalla suosituimpia ovat juuri vinkkilistaukset ja “how to”-tyyppiset ohjeistukset. Markkinointiväkeä kiinnostaa myös tutkimustieto. Surullista on, että 50 % kaikesta tuotetusta sisällöstä saa ainoastaan 4 jakoa tai vähemmän. Hälyttävää.

Knoppitietona Phamin esityksestä jäi mieleen, että päätöksentekijät kuluttavat mieluiten joko 3–4 sivuisia, pitkähköjä tekstejä tai varsin nopeita 1–2 minuutin sisältöjä. Hän kutsui jälkimmäisiä termillä “snackable media”. Pitkät oppaat tai e-kirjat harvoin koukuttavat kiireistä päätöksentekijää.

Pham korosti myös sisältöjen johdonmukaista A/B-testausta. Kaikkihan siitä puhuvat, mutta kuka tekee sitä oikeasti systemaattisesti? Otsikon sanavalinnat, julkaisukuva tai typografiset elementit voivat vaikuttaa täysin saman sisällön klikkauksiin ja tavoittavuuteen todella paljon. Testaa, optimoi, ja tee sama uudestaan. Tapa, jolla saattaa hyvinkin löytää kaavan omalle organisaatiolle parhaiten toimiviin tapoihin markkinoida sisältöjä.

Varmista, että videoitasi katsotaan

Kenellekään tuskin tulee yllätyksenä, että videoista puhuttiin tässäkin seminaarissa. Kubb & co:n perustaja ja toimitusjohtaja Chris ‘Kubby’ Kubbernus (@ChrisKubby) puhui siitä, miten organisaatiot onnistuvat videomarkkinoinnissaan. Kubbernuksen esitys sisälsi useita viihdyttäviä B2C esimerkkejä (ja suuren määrän gif-kuvia). Konkreettisena kotiinviemisenä käteen jäi tieto siitä, että videot tulevat edustamaan 82 % kaikesta IP-liikenteestä vuonna 2020. Näin ollen organisaatioiden kannattaisi viimeistään tässä vaiheessa miettiä omaa videostrategiaansa.

Kubbernuksen mukaan pitäisi varmistaa, että omat videot täyttävät seuraavat kriteerit:

  1. Löydettävyys – hakukoneiden tärkeys ja kuvaustekstit Youtubessa kuntoon.
  2. Klikattavuus – olethan muistanut muokata esikatselukuvasi tarpeeksi pysäyttäväksi?
  3. Viihdyttävyys – kukaan ei jaksa kattoa tylsiä videoita, oli aihe kuinka kuiva tahansa.
  4. Jaettavuus – onhan sisältö helposti jaettavaa (ja olet varmasti itse jakanut videosi mahdollisimman monessa kanavassa ja monella rintamalla).

 

Koska lopulta millään muulla ei ole väliä kuin peukalon pysäyttämisellä. Ovatko omat videosi scrollstoppereita vai showstoppereita?

Kannattaako seminaari merta edempänä?

Oliko Clever Content Conference 2018 sitten matkan väärtti? Meistä oli! Järjestelyiltään ja tiloiltaan se hävisi Tukholman pramealle Super Content Marketing -seminaarille, mutta vain piirun verran. Yhdeksän keynote-puheenvuoroa päivässä on paljon, ja kotiinviemisiksi jää väkisinkin jotain. Myös matkanteko on osa seminaarikokemusta. Päivän saa yleensä rauhoitettua muilta töiltä, jolloin matkoillakin tulee tehtyä mukavasti ajatustyötä. Jos on vieläpä kollega matkassa, voi ajatuksia pallotella tuoreeltaan ja jopa päättää jo uusien käytäntöjen käyttöönotosta. Meillekin tuli pari konkreettista ideaa, jotka on heti pakko saada Somecollakin kokeiluun.

Seminaari-inspiraation kääntämiseksi käytäntöön kannusti muuten myös päivän parhaiten rakennetusta puheenvuorosta vastannut Lars Damgaard Jensen (@larsdamgaard) sisältötoimisto Brand Moversilta. Hänen esityksensä “9 Simple Yet Powerful Content Marketing Hacks Every B2B Marketer Should Implement Tomorrow” teki mitä lupasi. Se tarjosi konkreettisia ideoita ja vieläpä vinkit siihen, mitä niiden toteuttamiseksi tulisi tehdä heti huomenna, mitä pitkällä tähtäimellä.

Tässä piilee onnistuneen seminaarireissun resepti ylipäänsä;

  • Kerää ideat ja tee hyvät muistiinpanot. Myöhemmin voi olla hankalaa kahlata läpi usean puhujan esityksiä, vaikka ne jakoon tulisivatkin.
  • Poimi ideoista toteutuskelpoiset ja muokkaa omaan kontekstiin sopivaksi mahdollisimman pian kotiin palattuasi.
  • Päätä, miten ja millä aikataululla edistät uusia asioita käytännössä (vrt. lyhyt vs pitkä aikaväli)

 

Tiedoksi muuten teille, jotka työssänne esiinnytte; jos presentaatiotrendit tulevat Tanskasta, varautukaa viestimään giffien avulla. Still-kuvat – so last season. Jos et ole vielä ottanut Giphyä käyttöön, tee se viimeistään nyt.

Psst! Jos joku kirjoituksen teemoista kolahti ja haluat kehittää sitä omassa organisaatiossasi, pyydä meidät sparrauskaveriksi tai haasta vaikka AI:n saralla!

16.04.2018