LM Someco logo

Mikään ei muutu, jos kukaan ei suutu

Monet meistä ovat paukuttaneet käsiään innostuneena yhteen seminaareissa, kun lavalta on poistunut kaikkia toimialansa sääntöjä uhmaava uudistusapostoli, jonka yrityksessä on tehty jokin todella hieno ja rohkea markkinointiteko tai tunteisiin vetoava sisältökonsepti.

Olemme posket punoittaen naputtaneet Twitterin täyteen tätä upeaa casea kuvaavia hehkutustwiittejä. Samalla olemme saaneet muistutuksen siitä, miksi me olemme valinneet markkinoinnin tai viestinnän toimialaksemme, tai miksi se on valinnut meidät. Olemme halunneet muuttaa maailmaa, vaikuttaa ja vakuuttaa. Olemme halunneet luoda ja innovoida, tehdä jotain, jolla on merkitystä. Ja juuri nyt sosiaalisen median aikakaudella meillä olisi siihen kaikki hienot mahdollisuudet – edelleen.

Mutta mitä meille on tapahtunut tässä digitalisaation pyörityksessä? Olemme yrittäneet lujasti pysyä kiinni vauhdissa ja näkökulmasta riippuen saaneet tai joutuneet opettelemaan uutta. Olemme saaneet myös kasapäin uusia kilpailijoita. Vaikuttajaviestinnän aikana tuntuu siltä, että melkein kenestä tahansa räkänokasta tai pissiksestä on voinut tulla tuhansia tyyppejä liikuttava tubettaja, vaikuttajapersoona, joka on pannut koko media- ja markkinointialan pelikentän sekaisin.

Sisältötykitys on niin kovaa, että emme oikein itsekään jaksa keskittyä siihen sisältötulvaan, joka yrittää meitä saada pysähtymään, edes muutamaksi sekunniksi.

Digitalisaatio on demokratisoinut viestintä- ja mediakentän, ja ammattilaiset ovat joutuneet kovaan kilpailuun kaikkien sisällöntuottajien kanssa. Myönsimmepä tai emme, tämä vaikuttajien tuottama sisältö on usein hyvää tai vähintäänkin koukuttavaa. Erilaista ja jollakin tavoin rohkeaa. Sisältöä, jota kukaan ei ole ennemmin ymmärtänyt tai uskaltanut tehdä. Esimerkkejä löytyy toki myös yritysten tuottamista sisällöistä, kuten Finlaysonin palkkaeroihin kantaaottavasta avauksesta tai Telian Löydä uusi yhteys -kampanjasta.

Mikä meitä estää olemasta rohkeita?

Liian usein käy niin, että meitä itseämme inspiroivat sisältöesimerkit unohtuvat seminaaritilan seinien sisäpuolelle. Menemme jatkamaan töitämme turvallisuushakuisesti alistuen autopilotti päällä. Toimialamme haastaa meitä jatkuvasti muutosnopeudellaan niin kovasti, että suurin osa käyttämästämme aivokapasiteetista uhkaa valua siihen, että pysymme jotenkuten perässä. Tunnemme suurta riittämättömyyden tunnetta. Vauhdissa on vain yksi vaara. Kun päivät menevät tulipalojen sammutteluun ja kiirehtimiseen, emme ehdi enää pysähtyä tuumailemaan ja olemaan luovia. Miksi me teemme näitä sisältöjä? Siksi, että kaikki muutkin tekevät? Siksikö, että tästä maksetaan meille?

Sanoita tunteita ja tuota sisällöillä arvoa

Miltä tuntuisi tehdä sisältöjä, joihin me haluaisimme sitoutua ja joiden takana ylpeinä seistä? Mikä sytyttäisi meissä ja kohderyhmässämme paloa? Kaikkien sisältöjen ei tarvitsekaan kasvaa viraalihiteiksi tai olla budjeteiltaan jätti-isoja, mutta sisältöön voi silti suhtautua kunnianhimoisesti.

Mitä tapahtuisi, jos lisäisimme toimialasta riippumatta markkinointiin ja viestintään myös tunteet. Tunteet, jotka lukuisten tutkimusten mukaan vaikuttavat ostopäätöksiimme ja toimintaamme kaikilla elämän osa-alueilla, myös B2B-sektorilla, halusimmepa tai emme.

Mutta ovatko rohkeampien sisältöjen tuottamat tunteet sellaisia, joita haluamme saada aikaan? Emme voi koskaan olla täysin varmoja siitä, miten yleisömme reagoi. Joku ihastuu, toinen ilahtuu, mutta aivan varmasti joku myös suuttuu.

Miksi pelätä?

Mitä sitten, jos joku suuttuu? Meidän tulisi olla enemmän huolissaan siitä sisällöstä, joka ei saa aikaan mitään tunteita. Kun mikään ei tunnu miltään, kun kaikki on hajutonta tai mautonta. Miksi vaivautua? Jos kukaan ei koskaan suutu – mikään ei oikeasti myöskään muutu. Tylsää, tasaista ja turhaa sisältöä on olemassa jo ihan riittävästi. Sitä ei ihan oikeasti tarvita enää yhtään lisää.

Mitä me voisimme oppia rohkeilta ja uudistusmielisiltä markkinointiviestinnän rääväsuilta tai valtavia fanijoukkoja villitseviltä tubetähdiltä ja vaikuttajilta? Olipa toimialamme mikä tahansa, voisimme uskaltaa olla rohkeampia. Rohkeus ei ole helppoa. Jos se olisi, kaikki olisivat rohkeita.

Rohkeammin, paremmin ja tunteikkaammin

Rohkeilla sisällöillä muutamme maailmaa. Kun pyrkimys on hyvä ja mukana on rohkeutta, voimme saavuttaa hyviä asioita. Sisältö voi olla video, kuva, teksti tai mitä tahansa. Muodolla ei ole niinkään väliä, mutta sisällöllä on aina. Mutta ollaksemme rohkeita, meidän tarvitsee olla myös aitoja. Mikään epäaito ei ole oikeasti rohkeaa, mutta kun uskallamme seisoa yrityksen arvojen ja päämääriemme puolella ilman pelkoa, pystymme myös tekemään aidompaa ja parempaa sisältöä ja rakastettavia brändejä. Rohkeus palkitsee. Rohkeat, yllätyksellisemmät, yrityksen arvoja viestivät ja kantaaottavat sisällöt myös muistetaan paremmin. Ne erottuvat, ne pysäyttävät, ne liikuttavat ja sitouttavat. Ne saavat meidät tuntemaan, ne saavat meidät keskustelemaan. Ne ovat merkityksellisiä.

Kirjoittaja: Johanna Vuori

Uusimmat blogikirjoitukset aiheesta