Someco

Facebook-algoritmi vuonna 2018 – lisätietoa tuoreesta algoritmiuudistuksesta

#SomenHermolla

Facebook-algoritmi vuonna 2018 – lisätietoa tuoreesta algoritmiuudistuksesta

Facebook uutisoi tammikuussa suuresta Facebook-algoritmin uudistuksesta, jonka myötä yrityssivujen sisällöt tulevat saamaan entistä vähemmän näkyvyyttä käyttäjien uutisvirroissa. Nyt uudistuksesta on saatu jälleen uutta tietoa Facebookin avattua algoritmin toimintaa vielä pidemmälle. Lähdin tässä blogiartikkelissa pureskelemaan näitä uudistuksia kuulemiemme tarkennusten pohjalta.

Aktiivinen vs. passiivinen vuorovaikutus

Tuoreen algoritmiuudistuksen taustalla on Facebookin halu näyttää käyttäjille heille aidosti merkityksellistä sisältöä ja kannustaa vuorovaikutukseen. Vuorovaikutuksen on nimittäin todettu lisäävän ihmisten hyvinvointia, kun taas pelkän passiivisen sisällön kuluttamisen vähentävän sitä.

Käyttäjien sisällön ääressä tekemät toimenpiteet voidaankin luokitella kahteen kategoriaan: aktiiviseen ja passiiviseen vuorovaikutukseen. Lienee sanomattakin selvää, kumpi vuorovaikutuksen muoto on algoritmin suosikki. Kuitenkin aktiivisimmankaan yleisön omaava Facebook-sivu voi tuskin täysin välttyä algoritmiuudistuksen mukanaan tuomalta yrityssivujen orgaanisen näkyvyyden laskulta, mutta aktiiviseen vuorovaikutukseen kannustamalla kattavuuden romahtamista voidaan minimoida.

Aktiivinen vuorovaikutus

1. Kommentit

Kuten Facebook tammikuun tiedotteessaan uutisoi, halutaan käyttäjiä kannustaa keskusteluun ja näin ollen sisällöt, jotka keräävät kommentteja loistavat kärjessä algoritmin silmissä. Ja mikäli yritys onnistuu aikaansaamaan keskustelua käyttäjien välillä yksittäisten kommenttien sijaan, on kiitoksena vielä entistä paremmat pisteet. Vuorovaikutukseen kannustamisen kanssa tulee kuitenkin olla varovainen, sillä käyttäjiä ei saisi suoraan kehottaa kommentoimaan sisältöä. Facebook luokittelee suorat kehoitteet niin sanotuiksi engagement bait -sisällöiksi, joiden näkyvyyttä halutaan nimenomaan rajata. Jos tällaisia julkaisuja tehdään paljon, algoritmi rankaisee tästä pienentämällä myös sivun muiden julkaisujen näkyvyyttä. Vuorovaikutuksen tulisi aina olla käyttäjä- ei julkaisijalähtöistä.

2. Jaot uutisvirrassa ja Messengerissä

Kommenttien jälkeen seuraavana algoritmin suosiossa ovat jaot. Algoritmi on ennenkin luokitellut jaot arvokkaiksi, mutta erityisen mielenkiintoisen tästä nostosta tekee se, että pelkkä jako itsessään ei olekaan arvokas, vaan keskustelu nousee jälleen suureen rooliin. Jaettu sisältö saa sitä enemmän näkyvyyttä, mitä enemmän se aiheuttaa vuorovaikutusta käyttäjän verkostossa. Tämä vuorovaikutus vaikuttaa myös positiivisesti alkuperäisen julkaisun saamaan näkyvyyteen. Jos taas kukaan ei reagoi jaettuun sisältöön Facebook-algoritmi rajaa sekä jaetun että alkuperäisen sisällön näkyvyyttä.

Uutisvirrassa jaetun sisällön lisäksi myös sisällön jakaminen Facebook Messengerissä vaikuttaa positiivisesti algoritmiin. Facebookin webinaarin pohjalta kirjoitetuissa artikkeleissa ei mainita WhatsApp-jaoista mitään, mutta sovelluksen ollessa Facebookin omistama näkisin, että jaot myös WhatsAppissa vaikuttavat tai ainakin tulevat vaikuttamaan Messenger-jakojen lailla positiivisesti algoritmin sisällölle antamiin pisteisiin.

3. Reaktiot

Myöskään reaktiot eivät ole menettäneet merkitystään Facebook-algoritmille, vaan tulevat listalla kolmantena keskustelun ja jakojen jälkeen. Tykkäyspeukku on jo jonkin aikaa ollut algoritmille vähemmän arvokas kuin muut reaktiot ja näin on varmasti myös jatkossa. Algoritmin kannalta myös reaktioiden kohdalla on tärkeää muistaa, että käyttäjiä ei suoraan kehoteta reagoimaan tietyllä reaktiolla. Sisällön tulisi olla itsessään niin hyvä, että se synnyttää halun reagoida.

Passiivinen vuorovaikutus

Klikkaukset ja sisällön parissa vietetty aika ovat algoritmin silmissä vähemmän arvokkaita kuin kommentit, jaot ja reaktiot ja pelkästään passiivista vuorovaikutusta herättävät sisällöt tulevat saamaan jatkossa varsin heikosti näkyvyyttä. Mutta entä jos yrityksen tavoitteena on nimenomaan ohjata ihmisiä tietylle verkkosivulle tai saada sisältö näkyville mahdollisimman monelle ihmiselle, eikä aktiivinen vuorovaikutus ole yrityksen tavoitteiden kannalta niin merkittävää?

Haastetta voi yrittää taklata mainonnan avulla. Toteuttamalla kampanjan aluksi sitoutumiseen optimoivaa mainontaa voidaan saaduilla reaktioilla saada vauhditettua myös sisällön orgaanista leviämistä. Tämän jälkeen voidaan siirtyä päätavoitteeseen, oli se sitten linkin klikkaukset, kattavuus tai joku muu. Päätavoitteen mukainen mainonta menestyy todennäköisesti myös paremmin, kun sisältö on ensin kerännyt algoritmin kannalta arvokasta vuorovaikutusta. Mainonnan merkitys ylipäätään kasvaa koko ajan yrityssivujen orgaanisen näkyvyyden laskiessa ja vaikka algoritmiuudistukset koskevatkin pääsääntöisesti sisällön orgaanista näkyvyyttä, kannattaa muutokset ottaa huomioon myös mainonnan toteutuksessa. Pienillä muutoksilla saattaa nimittäin olla hyvinkin suuri vaikutus tuloksiin.

12.02.2018