Someco

Brändistäkö natiivimainontaa hyödyntävä media?

#Insight

Brändistäkö natiivimainontaa hyödyntävä media?

Someco-tiimiSosiaalisen median kanavat ja muut uudenaikaiset verkon julkaisualustat ovat mullistaneet viestinnän maailmaa. Erilaiset julkaisukanavat ovat tehneet verkkoviestinnän haltuunotosta helppoa, kun kuka tahansa meistä voi toimia aktiivisesti omassa yhteisössään ja ryhtyä julkaisijaksi. Näin sekä henkilöt että edustamamme yritykset toimivat verkossa itse julkaisijoina – medioina. Sisällöntuotannon ja julkaisun ohella kannattaa myös muistaa sisällön jakelu: Luotetaanko maksettuun mainontaan, pyritäänkö natiivimainontaan vai millä keinoin kuluttajaa tavoitellaan?

 

Mitä on brändijournalismi?

Jos brändisi digimarkkinointi pyörii ainoastaan Facebookissa, mietihän hetki strategiaasi. Pieniä makupaloja ja välähdyksiä brändistä on helppo tarjota Facebookissa, mutta brändin omat verkkosivut ovat luontevin kanava syväluotaavan sisällön julkaisuun – ne rakentavat verkkonäkyvyyden perustan.

Brändin tulee ensinnäkin löytyä silloin, kun siihen liittyen haetaan tietoa. Facebook-julkaisut kuitenkin kerryttävät huonosti Google-näkyvyyttä. Tällöin blogin tai oman verkkomedian perustaminen ja jatkuva sisällöntuotanto verkkoon kannattaa. Nykyaikaiselta verkkosivustolta tulee siis löytyä muutakin kuin brändin perustiedot. Sivustolla voidaan tarjota esimerkiksi fiilistelyä tuotteista, käyttöohjeita ja -vinkkejä vaikka videoina, mutta myös mahdollisuus palvelun saamiseen. Näin voidaan luoda uusia asiakkuuksia ja ylläpitää nykyisiä.

Ryhtymällä mediaksi eli julkaisemalla itse brändi voi hallinnoida verkkonäkyvyyttään. Rakentamalla omaa yhteisöä esimerkiksi Facebookiin ja Instagramiin, voidaan tavoittaa tuotetulla sisällöllä kuluttajia. Siten brändi pääsee ohi perinteisen median ja voi itse rakentaa omaa suhdettaan yleisöönsä.

Sisältömarkkinointi luo edelläkävijyyttä, natiivimainonta valtaa alaa

Sen sijaan, että vuodessa toteutetaan neljä isompaa, ajankohtaan sidonnaista kampanjaa, kannattaa nykypäivänä panostaa jatkuvaan, viikkotason läsnäoloon verkossa. Oman tekemisen kivijalka löytyy omille verkkosivuille tuotetusta mielenkiintoisesta artikkelisisällöstä, joka ohjaa kävijöitä verkkosivuille tutustumaan ja rakastumaan brändiin. Toki pelkkä verkon sisällöntuotanto ei riitä, vaan omien yhteisöjen ja mahdollisten maksettujenkin mainosten kautta kannattaa ohjata omia kohderyhmiä tarkoituksenmukaisilla julkaisuilla tiedon luokse.

Kun verkkosivuille saadaan kävijöitä ja oma sivusto toimii hyvin, saa brändi kasvavien verkkosivujen kävijämäärien lisäksi esimerkiksi uutiskirjeilleen tilaajia, verkkokauppaansa asiakkaita tai suoria liidejä riippuen siitä, mihin toimenpiteisiin verkkosivuilla kävijöitä ohjataan.

Natiivimainonta on uudistanut median keinoja ja toimintatapoja kun yhä useampi media kaupallistaa sisältöelementtejään. Natiivimainonnan määritelmä on ylipäätään epäselvä, mutta yksinkertaisimmillaan natiivimainonnassa on kyse maksetusta sisältömarkkinoinnista eli vuokratusta mediatilasta, kuten mediasta ostetusta blogipaikasta tai muusta kaupallisesta sisällöstä. Kyseessä kuitenkin on pääsääntöisesti kuluttajalähtöinen tapa lähestyä yleisöä mainosviestillä.

Natiivimainontaa vai sisältömarkkinointia?

Sisältömarkkinoinnin tavoitteena on tuottaa kuluttajalle esimerkiksi viihdyttävää tai hyödyllistä sisältöä ylläpitääkseen asiakkuuksia ja luodakseen uusia. Natiivimainonta taas tuo sisällön kuluttajan ulottuville osana olemassa olevaa mediaa. Sellainen mainonta, jota ei oikein mainonnaksi tajuakaan, vaikuttaa kohderyhmäänsä parhaiten – tähän natiivimainonnalla pyritään.

Jotta voit tavoittaa oman kohderyhmäsi, on sisältöjä jaettava sellaisissa palveluissa ja sellaisilla sivustoilla, joilla ihmiset jo viettävät aikaansa – näistä tärkeimpinä mainittakoon Facebook ja Google. Näissä kanavissa tehtävän markkinoinnin ja mainonnan lähtökohtaisten tavoitteiden eroista bloggasinkin kirjoittaessani pitkäjänteisestä markkinoinnista ja nopeatempoisesta myynnin kasvattamisesta: Facebookissa tutustutamme yleisöä sisällöillämme brändiin ja rakennamme brändiuskollisuutta, kun taas Googlesta tulee löytyä tietoa silloin, kun tietoa brändistä haetaan ja etenkin kun tuote halutaan ostaa.

Brändin on tärkeää toimia itse mediana. Vain niin se voi yrittää hallita verkkonäkyvyyttään ja rakentaa uskottavaa, nykyaikaista läsnäoloa verkon yhteisöissä.

22.09.2015

Kommentit on suljettu.