Someco

6 syytä, miksi johtaja ei vielä käytä sosiaalista mediaa

#Insight

6 syytä, miksi johtaja ei vielä käytä sosiaalista mediaa

Katu-NizzaSosiaalisen median aikakausi on tullut jäädäkseen. Internet ja mobiilimaailma ovat antaneet ihmisille väylän oman itsensä ilmaisemiseen ja vapaamuotoiseen sisällöntuotantoon. Emme toki tiedä, onko Facebook täällä jäädäkseen (vaikka silti monien mielestä tuntuu) vai kiitääkö joku toinen yhteisöpalvelu neroudellaan somen jättiläisen ohi. Instagram, SnapChat ja WhatsApp kasvattavat parhaillaan suosiotaan myös muiden kuin nuorten keskuudessa. Somen perinteinen pelikenttä horjuu.

Yhteisöllinen viestintä on kuitenkin tullut jäädäkseen. Niin yrityksen ulkoiseen kuin myös sisäiseen viestintään. Yritysten asiakkaat odottavat mielenkiintoisia verkkosisältöjä, joiden pohjalta voi tehdä kulutuspäätöksiään, mutta toisaalta myös yrityksen ja erityisesti sen työntekijöiden läsnäoloa odotetaan. Yritys on kasvoton, jos sen henkilöstö ei ole läsnä verkossa. Tämä on tietenkin erityisen tärkeää, kun kyse on B2B-puolella toimivasta yrityksestä tai vaikka julkisesta organisaatiosta. Ei ole yhdentekevää, kuka tällöin on verkossa. Mukaan tarvitaan johtoa.

Monet eivät vielä ole uskaltautuneet kunnolla mukaan avoimeen keskusteluun. Kuten Mika Ihamuotila twiitissään kommentoi, ei kannata sanoa hätäpäissään ei, jos viestintä ja näin ollen yrityksen johtaminen viestimällä kohti yrityksen visiota kiinnostaa. Johtaminen on viestintää.

Käyn tässä blogissa läpi kuusi yleisintä syytä, miksi johto ei vielä ole yhteisöpalveluista innostunut ja esitän vastaväitteitä.

1. Ei sovi toimialalle

Toimialoja on monenlaisia, mutta bisneksessä on kyse ihmisten välisestä kommunikaatiosta. Asiakkaat, olivatpa he sitten kuluttajia tai muita yrityksiä, hakevat tietoa verkosta. Tällöin on ensiarvoisen tärkeää, että verkosta löytyisivät juuri sinun, eivätkä kilpailijasi tiedot. Tällöin sinun täytyy tulla ensimmäisenä huomatuksi, löydetyksi ja muistetuksi. Verkossa rakennat mieleipidejohtajan asemaa tehokkaasti.

Olen sparrannut hyvin erilaisten toimialojen johtoa sosiaalisen median käytön mahdollisuuksista. Tähän mennessä ylivoimaisesti vaikein toimiala ovat olleet hautaustoimistot. En keksi niiden lisäksi kovin montaa muuta toimialaa, jolla yhteisöpalvelujen käyttö olisi haastavampaa. Moni meistä ei varsinaisesti halua fanittaa hautaustoimistoa, joten sisällöntuotanto on haasteellista. Toisaalta hautaustoimistonkin täytyy löytyä silloin, kun sitä tarvitaan ja tarjota asiallista ja objektiivista faktatietoa. Lisäksi monen hautaustoimiston kyljessä toimii myös kukkakauppa, ja tällöin potentiaalisia tykkääjiä ja seuraajiakin voi olla mahdollista löytää enemmän.

2. Ei suoraa, mitattavaa tulosta

Digitaalisen markkinoinnin, eli kaiken verkossa tehtävän etu on sen mitattavuus. Toki markkinointi on usein uskon asia, koska vesiselvää syy-yhteyttä markkinoinnista ostoksille on vaikea mitata, mutta perinteiseen markkinointiin verrattuna yhteisöllinen markkinointi on todella mitattavaa. Niin julkaisun näyttökerrat, linkin klikkaukset, videon katselukerrat kuin suoraan verkkokaupan ostokseksi muuttuneet sitoutumiset voidaan mitata ja näin ollen tuloksia voidaan mitata. Jopa kesken kampanjan voidaan vaihtaa tapoja toimia, kun havaitaan, mikä juuri kyseisellä hetkellä toimii ja mikä ei.

Johdon oma läsnäolo digitaalisissa viestintäkanavissa tuo yritystä lähemmäs asiakasta, sidosryhmiä ja myös omaa henkilöstöä. Tällä voi olla merkittävä vaikutus yrityksen maineen kehittymisessä.

3. Johdon ei tarvitse, viestintä hoitaa

Maailma muuttuu – enää viestintä ei pysty hoitamaan kaikkea. Viestintä ei voi esiintyä johtajana, vaikka niin haluttaisiinkin toimia – läsnäolo toisen nimissä on läpinäkyvää ja epäuskottavaa. Toki viestintä yhä huolehtii yrityksen virallisesta näkyvyydestä ja esimerkiksi tiedotteista, mutta on olennaista että johto näkyy verkkokeskusteluissa omilla kasvoillaan. Viestinnän roolina onkin nykyisin ennemminkin olla edelläkävijöitä, ymmärtää yritysviestinnässä tapahtuvia muutoksia sekä sparrata asiantuntijoita ja johtoa olemaan läsnä relevanteissa verkkokeskusteluissa.

4. Johtajalla ei ole aikaa

Johtaja on oman kalenterinsa ja aikataulunsa herra. Ne asiat, jotka priorisoidaan tärkeiksi, hoidetaan. Jos yrityksen ulkoinen viestintä on muiden harteilla, löytyy verkosta varmasti yrityksen kilpailija, joka ottaa tilansa verkosta. Johdon tulee miettiä ja puntaroida: Kuinka tärkeää viestintä ja oman alan mielipidejohtajuus yrityksellemme on? Mielipidejohtajaksi ei ryhdytä kädenkäänteessä, sillä sen edellytyksenä pitkäkestoinen läsnäolo ja vaikuttaminen verkostossa. On siis parempi tarttua toimeen heti, eikä siirtää yhteisöpalveluihin ja niiden toimintalogiikkaan perehtymistä tuonnemmaksi.

5. Kokee somen olevan vain nuorille

Plipperit ja plopperit, tai ainakin Instagram, WhatsApp ja SnapChat – nuorten juttuja? Tilastot kertovat toista – erityisesti Facebookin kohdalla. Puolet suomalaisista on jo yhteisöpalveluissa, ja näiden sosiaalisten kanavien käyttö kasvaa tasaisesti kaikissa ikäryhmissä. 31 prosenttia 55-64 -vuotiaista käyttää yhteisöpalveluja. Heitä on yhteensä jo yli 230 000!

6. Avoimuus haaste yritykselle

Organisaatioita on hyvin erilaisia. Toisissa viestintä on hyvin perinteistä ja hierarkista, toisissa paljon vapaampaa ja moniuloitteisempaa. On ymmärrettävää, että niin sisäistä kuin ulkoista viestintää tehdään totutuilla tavoilla – kunnes tapoja aletaan aktiivisesti muutta. Tarvitaan muutosjohtamista ja suunnanäyttäjyytt, jotta yrityksen viesti saadaan esille tarkoituksenmukaisella tavalla ja toimintatapoja saadaan uudistettua. Johdon esimerkki on tällöin avainasemassa. Kun johto panostaa muutokseen ja avoimuuden lisäämiseen, ymmärtää muukin organisaatio uudistumisen tärkeyden.

04.08.2015